Kuopan pohjaa peittää parin sentin lumikerros. Kun yöllä lapioin kuoppaa umpeen, maa oli musta. Nyt valkoisen harson alta pilkottaa keltaista, vihreää ja ruskeaa. Saaran froteemekko. – Tuli se loppu sullekin ja paskanen tulikin, äiti sanoo ja sylkäisee kuoppaan. En osaa sanoa mitään, seison kädet velttona sivulla roikkuen. Korvat soivat, päälaelle ja olkapäille laskeutuvat lumihiutaleet kirkuvat. … Jatka artikkelin Oja lukemista
Kopioi ja liitä tämä koodi WordPress-sivustollesi luodaksesi upotteen
Kopioi ja liitä tämä koodi sivustollesi luodaksesi upotteen